Sauna, järvi ja makkara

Loman viimeisinä päivinä otimme kaiken irti. Tuntuu vähän siltä, että loma kului lähinnä autossa istuessa, mutta toisaalta se myös mahdollisti hienot kokemukset ja rentoutumisen aina perille päästyämme. Tärkeimmät asiat, mitä opin tämän loman aikana oli se, että kokemuksista saa energiaa ja että spontaanius palkitsee - myös siinä, että uskaltautuu uimaan järveen, vaikka se olisi kuinka kylmää.

Sauna oli lämmin. Istuttiin porukalla lauteilla, juteltiin ja välillä hilpaistiin järveen uimaan. Sinilevää oli aika paljon (ns. vihreä kylpy), mutta varottiin sitä. Matkalla takaisin lauteille napattiin kiukaalta makkarat ja syötiin niitä sinapin kera  löylyjen lomassa. 

Kun vilvoittelun aika tuli, niin ei suinkaan kieriskelty lumessa tai nurmikolla vaan istahdettiin saunan terassille. Mehukannussa oli kotitekoista simaa, joka maistui kesäillan kuumuudessa taivaalliselta. Se ehkä jopa sopii paremmin kesään kuin vapun juhlintaan.

Aurinko laski värjäten horisontin ja joukkiomme keskusteli rakkaudesta. Oivallinen aihe niinkin kauniiseen iltaan. Tulimme siihen tulokseen, että molemminpuolisessa rakkaudessa on paljon rohkeutta, mutta myös ripaus hyvää tuuria ja myötätuulta matkassa.

Auringon laskettua ajeltiin onnellisina takaisin kotiin. Voisikohan tällaista sanoa yhdeksi niistä kesäilloista, joista ihmiset talvella haaveilevat?

Vappundaaleni möksällä

Vappua edeltävänä viikonloppuna tajusin, ettei vappuna olisikaan perinteisiä grillikemuja, mutta halusin ne silti. Viime tingassa päätettiin P:n ja hänen kaverin kanssa lähteä ajelemaan mökille. Ensimmäistä kertaa sain luettua autossa ilman, että tuli huono olo! Toivon, ettei tämä ollut vain poikkeus säännöstä vaan voin myös tulevaisuudessa hyödyntää pitkät ajomatkat. 

Poikettiin matkalla Karhulassa mun vanhemmilla juomassa kahvit, ja tiistaina päivällisen ajankohta venyi lopulta iltayhdeksään. Sauna on remontissa, joten sitä ei voinut käyttää, joten keskityttiin sitten ihan todenteolla syömiseen ja stand up -komiikalla vitsailuun. Ihanaa, kun oli valoisaa niinkin myöhään ja saattoi istuskella viltin alla pitkänkin aikaa katsellen grillitulta. Pimeän tullen siirryttiin sisälle pelaamaan Wizard-korttipeliä. 

1.5.2013 eli keskiviikkona eli vappuaattona eli työväenjuhlapäivänä nukuttiin ensinnäkin hävyttömän myöhään. Tai ainakin mulle myöhään eli n. klo 10! :D Aamupalan aikana kaikki olivat vielä tokkurassa, mutta siitä se päivä sitten lähti liikkeelle. Pojat tekivät miestenhommia (halonhakkuuta ja muuta sellaista) ja miä siivosin tupaa ja saunaa. Siivosin saunassa jopa niin hyvin, että sain sotkettua imurin suuttimen märkään betoniin........ äiti tykkää. 

Iltapäivällä velipoika ja tyttöystävänsä tulivat grillailemaan meidän kanssa. Miten niin pienestä kuin grillaamisesta voi tulla niinkin kiva ja rentoutunut olo? Tai ehkä se on seura. 

 Veikka ja sen hiillostuneet pallogrillikanat

Maggarat, lihat, maissit ja kesäkurpitsat

 Ja kaiken sen ja monen muun höysteen lisäksi vielä kahvihetki, oivoi :)

Paluumatkalla liput liehuivat komeasti sekä mun vanhempien pihalla että muualla Etelä-Suomessa. Autossa tuntui kesältä (meidän traktori-Volvossa ei ole kuin manuaalituuletus). Kyllä se Suomen lippu on vaan niin komea ja suomalaisten näköinen!

 Matkalla Helsingistä kotiin

Tuusulanjärvi illan kajossa

Palasimme reissultamme keskiviikkoiltana. Siinä oli mun vappu lyhykäisyydessään. Torstaina vappu näytti kääntöpuolensa, kun aivastelin töissä. Tänään sitten käväisin töissä tekemässä aamun ennen toisen kasvattajan töihintuloa, jonka jälkeen oli pakko lähteä kotiin potemaan flunssaa ja täällä sitä ollaan sängyn pohjalla juomassa teetä ja munkkitippoja. Huomenna pitäisi olla täydessä terässä, not going to happen. Lääkkeiden voimalla läpi viikonlopun. Saa toivoa parasta. 

Polttaririemua

Huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna - tarkemmin lauantaina - mentiin muutaman muun tytön kanssa pimpottamaan pahaa aavistamattoman morsiamen ovikelloa vähän jälkeen kello kahdeksan. Kaaso oli pystynyt salaamaan päivän todelliset kuviot hyvin. Aavistuksia toki aina on, mutta todellisuus paljastuu vasta, kun ollaan eletty päivän ja ehkä yönkin yli... Nämä olivat toiset polttarit, joihin olen osallistunut. Suurimmalla osalla kavereista ja tutuista tämä kaikki on vielä edessä. 

Meikäläinen tosiaan varautui päivään laittamalla reilusti päälle fleecevaatteita ja ulkoiluhousuja myöten. Ei ollut huono päätös. Toisinaan olisin jopa päivän aikana toivonut, että mulla olisi ollut vielä yhdet kerrastot. Polttareiden teema oli Muumimamma, ja koko päivä pyöri Muumi-teeman ympärillä. Päivänsankari sai lukea tasaisin väliajoin kaason raapustamaa polttarikirjaa, jossa luki ohjeita, tehtäviä, elämänviisauksia (ja tietysti Muumimamman tuntien reseptejä). 

Polttareita suunniteltiin n. puoli vuotta, ja päädyimme lopulta järjestämään ohjelman Hämeenlinnassa. Kukaan 11-päisestä seurueesta ei asunut siellä itse tällä hetkellä, joten se oli jännittävää seikkailua useimmille. Matkassamme oli kolme autoa, ja ensimmäinen pysähdyspaikka oli Hämeenlinnan Neste Oil. Siellä keräsimme kasaan ympäri Suomea tulevat juhlijat ja kävimme (siis polttarisankari kävi) huoltoasemalla kyselemässä  vinkkejä siihen, miten huonomuistisen Muumipapan kannattaisi kehua Muumimammaa. Huoltoasemalla lauantaiaamuna kello 9 oli paikalla lähinnä kylän 60+ -miehet. Yksi harvoista kehuista  Muumimammalle oli: "Olet hyvinsyönyt"... Naiset varmaan tykkää tästä kommentista, eikös? "Kehujen" keräyksen jälkeen me opettelimme siinä Neste Oilin pihalla tanssikoreografiaa puolisen tuntia. 

Noin klo 10 jatkoimme matkaamme Hämeenlinnan "maaseudulle", jossa oli tarkoitus osallistua issikkavaellukselle eli lyhyehkölle vaellukselle islanninhevosilla. En ole itse liiemmin ratsastanut, joten tämä osuus polttareista tuntui tosi jännältä. Vaelluksen kohde oli kota metsässä. Parhaimmat ratsastajat (lue: ne, joilla oli edes jotain kokemusta hevosista) ratsastivat ensin pitkän reissun kodalle ja me muut ajoimme autoilla lähemmäksi kotapaikkaa. Loppumatkan kävelimme ja veimme makkaratarpeita yms. 

 Nämä veitikat sulattivat mun sydämen täysin! Pieniä huskypentuja... 

sydän!

Kota oli keskellä metsää ja aurinko paistoi komeasti kirkkaansiniseltä taivaalta. Odotellessamme ensimmäiselle vaellukselle osallistuneita istuimme taljojen päällä hangella ja otimme aurinkoa. Taivaallista, eikö? Huippuratsastajien palattua hepat saivat syödäkseen ja levätäkseen. Sillä välin polttariporukka kömpi kotaan, jossa vaelluksen järjestäjäpariskunta tarjosi meille makkaraa ja juotavaa.

Uskaltauduin mukaan toiselle ratsastukselle (lue: mua talutettiin n. 5km pitkin metsäpolkuja). Ensin jännitti niin paljon, että miä vaan hihittelin ja pelkäsin, että ensimmäisen liukkaan paikan tullen mun kulkuneuvo kaatuaa ja miä siinä mukana. Loppua kohden rentouduin ja tuntui kivalta nähdä maailmaa vähän eri perspektiivistä. 

(Vas.) Huippuratsastajat. (Oik.) Vähän-vaan-onnellinen-kyydissä-istuja ja sen hepo :D

Tallireissun jälkeen kävimme TAAS kuuluisalla Neste Oililla - ja tällä kertaa vaihtamassa vaatteita hepankarvoista. Vähän hävetti aamuisen reissun jälkeen käydä siellä ostamatta mitään, vaikka joku meistä taisikin juoda teetä. Rankan ja urheilupainotteisen aamupäivän jälkeen kävimme syömässä meksikolaistyyppisessä Pancho Villassa. Porukka oli tosi väsynyttä ruoan jälkeen, mutta kaikki piristyivät nähdessään seuraavan ilmestyksen...

 Polttaripukuna (itsetehty) hattivatti!

Tämän asun innoittamana suuntasimme Action Factoriin pelaamaan hohtominigolfia. Oli muuten yllättävän kivaa. Polttaripuku oli sen takia valkoinen, että se hohtaisi paremmin minigolfia pelatessa. Morsian ja muutama muu pääsivät kokeilemaan sellaista hurjaa konetta, missä jalat olivat kiinni ja ihminen pyöri ympyröiden sisällä. 

Yöpymispaikkamme oli Hauholla (suhteilla saatu mökki). Päädyimme suunnitellessamme siihen, että morsiamen omat mökit eivät tule polttareissa kuuloonkaan, koska se on tylsää morsiamelle (vai kukapa haluaisi itse ns. emännöidä omissa polttareissaan?).

 Illalla oli tosi kaunista :)

Ilta kului saunoessa, syödessä, Singstarin ja parin yhteisleikin lomassa. Morsian sai myös täyttää tehtävän, jossa nimesi Muumilaakson hahmot polttariporukan naisten mukaan. Itse sain kohtalokseni olla Muumipappa (liekö johtuu haaveilusta, kirjoitustarpeista jne?). 

Seuraavan aamun brunssi

No mutta, olipas aika kivat polttarit. Ja pian juhlimaan häitä - flunssaisena, mutta onnellisena parhausserkun onnesta.

Elämän pieniä iloja hyvässä seurassa

Viime viikonloppuna tehtiin reissu Vaasaan vähän isommalla poppoolla. Meiän äiti ja iskä lähtivät myös mukaan katsastamaan Pohjanmaan (ja vähän muunkin maan) ihmeitä. Ei ollut sinällään mitenkään erikoista, koska samalla porukalla ollaan jo aiemminkin oleiltu ja katsastettu maailmaa. 

Kymiläisille maailma oli iso paikka. Iskä tutki matkan aikana junan sähköverkostot ja kaikki kartat, mitä ikinä näki. Jossain vaiheessa sille valkeni myös, että nykyaikana on kaksikerroksisia junia (koko reissun upein oivallus). Niin. Se myös jutteli kaikille, jotka vähänkin jaksoivat kuunnella sen juttuja mannerlaattojen liikkumisesta ja siitä kuinka Pohjanmaalla maa nousee 9cm vuodessa. Äiti puolestaan oli eniten innoissaan vehreistä maisemista ja eväistä...

Perjantai-iltana kokeiltiin meille kaikille (eniten ehkä mun vanhemmille, jotka eivät koskaan pelaa mitään) uutta lautapeliä nimeltä Undercover in Europa. Peli ei ollut aivan sitä, mitä sen kuvitteli olevan, mutta kaiken kaikkiaan viihdyttävä. Tämä sopii parhaiten niille, jotka ovat matkustelleet paljon, mutta myös niille, jotka tietävät Euroopan maista jonkun verran.

Lauantaina P lähti kaverinsa polttareihin, joten me muut pörrättiin Vaasassa sen päivän ajan. Heti aamusta käytiin Edvininpolulla, missä kävin itseasiassa myös reilu vuosi sitten. Sen kaikki teokset on tehnyt jo edesmennyt Edvin Hevonkoski. 

 Seitsemän veljestä vol.1

 Seitsemän veljestä vol.2

Seitsemän veljestä + nainen

Taistelevat kukot

 Näille kavereille oli tehty hevosenkengistä tämmöinen hyvin ilmastoitu kokoontumispaikka

Näin Tarja Halosen!!

Ja sitten Tarja halusi välttämättä mun kanssa samaan kuvaan...

Patsaiden lisäksi Edvininpolulla on korsukylä. Käsitin muutoinkin niin, että tämä Edvin halusi kaiken muistuttavan joistakin kulttuurillisesti tärkeistä asioista Suomessa ja muistuttavan myös siitä, miten Suomi taisteli itsenäisyytensä puolesta. Siellä on nähtävissä sodassa olleita tykkejä ymv.

Siellä oli myös kappeli, missä on kuulemma pidetty myös häitä ja vihitty ihmisiä avioliittoon. Mun mielestä koko miljöö ja paikka on vähän liian erikoinen semmoiseen, mutta mielenkiintoinen ajatus. 

 (kappelin katto)

Ja sitten taas patsaita:

 Piru ja enkeli pyörittävät myllyä...

 Pikkuinen lipittää, kermaa varmaankin :)

Jahas jahas...

Tämän elämyksen jälkeen käytiin mummolassa kahvilla. Meidän äiti oli odottanut tätä reissua - ei vähiten L:n herkkujen - mutta myös taidenäyttelyn takia. Käytiin Pohjanmaan museossa, missä ensin kierrettiin luontomuseo, joka esitteli jääkautta (jätettiin iskä sinne). 

Taidenäyttelyssä oli suomalaisten naistaiteilijoiden teoksia -  ja eniten Helene Schjerfbeckin maalauksia. Maalauksien näyttelyissä ei yleensä saa kuvata eikä täälläkään, joten etsin internetistä muutaman. Tässä muutamia ainakin, mitä näyttelyssä oli:

 omakuva

toipilas

La petite servante

Näyttelyn jälkeen syötiin ja illemmalla lähdettiin vielä yhdelle kierrokselle. Iskä halusi välttämättä nähdä Raippaluodon sillan, joten käytiin siellä. Iskä oli innoissaan, mutta äiti sitäkin vastoin piti silmiä tiukasti kiinni. Raippaluodon silta on Suomen pisin silta eli 1054 metriä. Korkeus vedenpinnasta on 26 metriä (eli ihan tarpeeksi siihen, että äitin kannattikin pitää silmiä kiinni ja pälyillä hartioittensa välistä varovasti). 

Raippaluodon jälkeen käväistiin vielä Strömsössä. Tiedättehän SEN Strömsön? Kyllä, tämä oli se Strömsö, kun sanotaan, että: "Kaikki ei taas mennyt ihan niin kuin Strömsössä". Se sijaitsee Vaasan rannikolla. 

Kivilaattoihin oli tehty pullojen lasisirpaleista tuommoisia kivoja kukkia. 

 Isoja kesäkurpitsoja... 

Sehän meni ihan just niin kuin Strömsössä! Loppuilta saunottiin ja tehtiin palapeliä, mikä ostettiin sieltä taidemuseosta. Oli paljon näkemistä ja tuli käveltyä tosi paljon päivän aikana. Seuraavana päivänä köröteltiin  junalla takaisin Järvenpäähän.