Sisustuskärpäsen iskiessä

Sain kunnian sisustaa P:n äidin kasvihuoneen kesäkuosiin. Jouluna  kasvihuone oli todella kaunis kaikkine asetelmineen yms, mutta mulla ideat syntyivät esineistä ja asioista, jotka odottivat käyttäjäänsä autotallissa ja takanreunuksella. Oli alusta asti selvää, että tekisin jotakin meriaiheista. P:n äidin pihapiiriä ympäröi metsä ja pelto, joten vielä oli saatava meren tuntua.

Ihanalle majakkalyhdylle löytyi heti oma paikka

 Kaapin perukoilta löytyi vanha, puinen kehys, johon tulostin netistä majakkakuvan

 Simpukoita katselemalla voi melkein aistia vedenalaista tunnelmaa

 Tuolta puuttuu vain keltaisen sadetakin omistava majakanvartija

 Kalaverkot odottivat käyttäjäänsä... nyt vähän toisenlaiseen tarkoitukseen!

 Tuon kanssa voisi harjoitella tekemään merimiessolmuja

 Netistä tulostetuissa kuvissa merikoira ja paikallinen nähtävyys Raippaluodon silta

 Löydettiin tällainen ainutlaatuinen, suuri, meriaiheinen kuppi+lautanen paikallisesta kaupasta

 Laivakapteeni tarkkailemassa tilannetta 

 Ankkaemo poikasineen rantakivikossa... 

 Kohot värittävät verkkoja

 Sistustuksen valmistumisen kunniaksi juotiin kakkukahvit upouudessa miljöössä

Tunnelmasta puuttui enää suolaisen meriveden tuoksu sekä aaltojen liplatus. P:n äiti mietti, että josko laittaisi pienen koristelähteen solisemaan johonkin nurkkaan. Meren äänet nauhalta ovat myös vaihtoehto. Voin kuvitella istuvani loppukesästä kasvihuoneessa lukemassa kirjaa ja ajatella olevani jossakin meren rannassa pienessä kalastajatorpassa. Pöydässä olisi paistettua ahventa ja tuoretta limppua. 

Ette tiedäkään, kuinka mun mieli kirkastuu aina, kun kuulen tai ajattelen sanaa "sisustus". Ehkä se vie jokusen rahan roposen aina lisää, mutta tekee kuitenkin onnellisemmaksi. Omien visioiden toteutus on parasta. Etenkin kun voi luoda jotakin melko lähelle omaa mielenmaisemaa. Mun mielenmaisema on meren ranta kivikkoineen, kallioineen ja tyrskyineen. Kuitenkin tyyni ja turvallinen.

Talkoot hellepäivänä 2/2: Mustasaari

Sovittiin jo pääsiäisen tienoilla, että pidetään kunnon talkoot P:n äidin tontilla toukokuun lopulla. Aloitettiin aamupalan jälkeen työnteko viemällä roskia kaatopaikalle (mikä oli sinällään mielenkiintoinen kokemus, kun kaikki roju piti lajitella lavoille). Sen jälkeen huhkittiin kuumuudessa pinoten halkoja sekä siirtämällä kuivia puita liiteriin. Aikamoista touhua, vaikka käsipareja olikin ihan hyvä määrä. Hyvällä nesteytyksellä ja jutteluseuralla jaksoi monta tuntia. 

 Onko mikään yhtä kaunista kuin kukkivat omenapuut? 

 Tuossa on pari pinoa ja edustalla aluillaan oleva kesäkasvimaa :) Ihanaa nähdä työn tulos!

Ja tietenkin kanat osallistuivat pihahommiin kuopsuttamalla multaa... Ovat muuten viimevuotisia kesäkanoja ja edelleen hyvässä kunnossa sekä tuottavat munia. Löysin kyseisenä päivänä 5 kananmunaa. Kyllä kanat pärjäävät, kun niitä hoitaa hyvin! 

Täytyy kyllä myöntää, että kanat ovat yllättävän fiksuja eläimiä (vaikkakin kanamaisuudesta ei voi päästä mihinkään). Kanat tekevät omat päätöksensä esimerkiksi siitä, mihin aikaan ne menevät nukkumaan niiden omaan, suojaisaan kana-aitaukseen. Ei auta vaikka houkuttelisi herkkupaloilla. Jos joku vertaa esimerkiksi kanaa koiraan, niin voi sanoa, että eihän sitä nyt samalla tavalla silitellä ja hoivailla, ja että ei niiden kanssa käydä lenkillä. Mutta kyllä niistä on paljon seuraa ja iloa! Ja ajan saa hyvin kulumaan niistä huolehtimalla ja seuraamalla. Ne ovat kotieläimiä, lemmikkejä ja tuottoisia karjaeläimiä yhtaikaa.

Työpäivän mittaisen ahkeroinnin jälkeen syötiin pihalla maittava päivällinen ja herkuteltiin mutakakku+jäätelö -yhdistelmällä. Aurinko oli polttanut itse kunkin käsivarsia ja auringon laskiessa oli ihanaa istuskella viilentyvässä illassa.

Päivän hyvät työt oli tehty. 

Talkoot hellepäivänä 1/2: Muurikkala

Ensimmäisinä kunnon hellepäivinä toukokuun puolessa välissä suunnattiin mökille "töihin". Viime kesänä maalasimme toisen puolen aitasta ja tänä vuonna oli työlistalla toinen puoli. Vein myös kotoa hieman kuivamaan päässeitä kesäkukkia äitin hoteisiin... mikä siinä on, että kun vähän antoi vettä, niin heti virkosivat? Kumma juttu...

Päästiin hyvään vauhtiin maalauksessa, kunnes maali loppui. Loput eli lähinnä katon maalaus jää seuraavalle kerralle. Keskityin parin tunnin maalausurakan jälkeen auringonottoon ja lämmöstä nautiskeluun. Kun sitten taas vaihteeksi lähdin rasvaamaan ihoani auringolta, niin huomasin, että salmen/pellon toisella puolella oli bussilastillinen ihmisiä ja joitakin henkilöautojenkin kuljettajia, ja ne bongailivat meidän mökkimme suuntaan! Siinä sitten nopeasti vain piiloon. Siinä unohtui auringolta piiloutuminen, kun piti bongareilta piiloutua. 

Eivät ne minua bongailleet vaan lintuja, mutta kuitenkin. Olin ajatellut, että olisi edes joku rauhallinen paikka ottaa aurinkoa ilman, että ympärillä on ihmisiä, mutta ei... bussikin tuli. En ole koskaan aiemmin nähnyt, että tuota tietä menisi yksikään bussi. Olipas tapaus. 

Kesän odottaminen on vähän niin kuin odottaisi joulupukkia. Tulisipa oikein lämmintä ja rauhallista! Vähemmän bongaajia, enemmän yksityisyyttä. Vähemmän hyttysiä ja enemmän perhosia. Vähemmän kuuma, mutta enemmän aurinkoa. 

Tai tulisipa edes se kesä ja loma. Muusta ei niin väliä :) Tervetuloa kesä!

Wappu 2014

Olipa kerran kolea vappuaatto, ja ehkäpä myös vähän samantapainen kuin viime vuonna. Ajeltiin mökille koukaten Espoon kautta hakemassa kaverit mukaan. Ilta kului grillatessa nuotion äärellä: hytistiin vilttien ja mökkivillapaitojen alla suojassa tuulelta ja välillä käänneltiin makkaroita ja maisseja. Tarkoitus oli taas kokeilla racclette-pannua ja siinä paistettavia herkkuja. Noh, herkut oli mukana, mutta racclette-pannu kotona Järvenpäässä. Tuli sitten laadukasta pyttipannua. 

Nukuttiin pitkään, koska ilta ja yö oli mennyt pelaillessa korttipelejä. Oli ihanaa, kun ei ollut kiire mihinkään. Syötiin aamupala hitaan kaavan mukaan samalla, kun lämmitettiin aamusaunaa. Aamupalaksi oli tarjolla lämmintä Ciabatta-leipää, minkä sisälle laitettiin halloumia ja basilikaa (yhtä hyvin ellei paremmin sopii mozzarella ja basilika). Saunassa tuoksui mustaherukka ja tervainen saunatonttu.

 Korttipeleissä on mun mielestä yli puolet tuuria... jos saa huonot kortit, niin hyväkin pelaaja häviää :) 

Sadepäivinä sisällä oleilu on ihanaa. Vappu näkyi meidän mökkijuhlissamme lähinnä vain Yle radion vapun musiikkitarjonnassa: vakavia työväenlauluja, joissa korostui ahkeruus ja selkä suorana -asenne. Mukaan mahtui myös Veskun Naurava kulkuri. Liekö se kuvastaa työväen asennetta selvitä vaikeista ajoista? 

Meillä ei ollut kiire kotiin, ruokaa oli riittävästi ja seura viihtyisää. Jos olisi ollut lämpimämpää, niin olisi ehkä voinut istua enemmän pihalla. Minusta ihan kiva vaihtoehtoinen juhlanviettotapa piknikeille ja Mantan lakituksille. Ensi vapuksi tilaan auringon. Kiitos.

Sisäistä puhdistautumista

Pääsiäisen jälkeen hemmottelin (kokeilutin?) itseäni Foreverin puhdistuskuurilla. Se on Suomessa melko uusi juttu, mutta lätäkön takana vähän tunnetumpi. Puhdistuskuurin tarkoitus on puhdistaa elimistö kuona-aineista ja antaa keholle energiaa voida paremmin. Kuurin aikana syötiin ja juotiin paljon erilaisia marja/hedelmä- sekä -vihersmoothieita sekä Foreverin Aloe vera-juomaa ja joitakin pillereitä. Aloe vera -juoman aloitettuani ja sitä päivittäin nautittuani voin sanoa, että en ole ollut sairaana niin paljoa. Aloe vera on käsittääkseni kasvi, minkä terveysvaikutuksista ei ole vielä tutkimustietoa, mutta selvästikin se auttaa. Sillä voi olla erilaiset vaikutukset eri ihmisiin ja heidän tarpeisiin, mikä tekeekin siitä kiinnostavan. 

Puhdistuskuuri kesti kokonaisuudessaan 9 päivää ja sen aikana seurattiin tarkasti ohjekirjasta, missä määriteltiin, mitä milloinkin syödään ja juodaan. Useita ruoka-aineita oli rajoitettu (kuten kaikki maitotuotteet ja lihat, kalat, kanat), mutta pääasiassa pärjäsi hyvin, kun ajatteli, että kaikkea kasviperäistä voi syödä. 

 Minttu ja basilika sulassa sovussa valoa nauttimassa... :)

Haastavinta mielestäni oli:

1. Uusiin ruoka-aineisiin tutustuminen ja niiden käyttö (=Kaupassa meni tunti enemmän aikaa kuin normaalisti ja tuotteet olivat hintavampia. Opin kuitenkin, että Luomu-tuotteet tunnistaa vihreistä, hyllyihin merkityistä hintalapuista!)

2. Kahvittomuus (=Aluksi tämä oli suorastaan shokki! Noin 4vrk ennen kuurin aloittamista lopetin kahvin juomisen, mistä seurasi 1,5vrk päänsärky, mikä ei meinannut loppua vaikka otti ibuprofeeinia useampia tabletteja. Sen jälkeen ei ollut mitään hätää. Tee tuli kahvin korvikkeeksi. Kuurin jälkeen aloitin uudestaan kahvinjuonnin. Se on rutiini ja tapa, josta pidän.)

3. Ajankäyttö (=Tosiaan, kaupoissa kului enemmän aikaa. Aikaa vei myös erilaisten ruokien suunnittelu, koska ne eivät ole koskaan kuuluneet normaaliin ruokavaliooni sellaisenaan eli tyyliin ei saanut tehdä mitään jauhelihasta tai makaroonista. Minusta myös tuntui, että olin koko ajan keittiössä. Aikaa meni aamuisin smoothien tekemiseen ja iltaisin kokkailuihin. Meillä ei ole tiskikonetta, mikä voisi helpottaa asioita huomattavasti tiskien osalta. Aikataulutettu vitamiinien ottaminen oli myös melko hankalaa ja piti koko ajan vahtia kelloa sekä kotona että töissä. Ensi kerralla yritän vähän soveltaa enkä niin orjallisesti noudata ohjekirjasta). 

Mukavinta mielestäni oli:

1. Uusiin ruoka-aineisiin tutustuminen (=Tämä oli myös haastavaa, mutta tavallaan mielenkiintoista. En ole ryhtymässä kasvissyöjäksi tai keliaakikoksi ainakaan ihan heti, joten heidän ruokiinsa tutustuminen oli ehkäpä ainutkertaista ja mahdollisuus. Uusista ruoka-aineista tulee myös uusia makuja ruokiin. Ja kyllähän sen ihan oikeasti huomasi, että kuurin ruoat ravitsivat ihan eri tavalla kuin normaali jauhelihakastike tai kalapuikot. Uusia aineita minulle oli esim. tattaripuuro, kaurakuitunen, muutamat mausteet sekä kaikki Alpron soijatuotteet.)

2. Hyvä olo ja se, että teki itselleen hyvää valitsemalla kasvisperäisiä ruokia.

3. Itseensä tutustuminen (=Puhdistuskuurin aikana ymmärsi itsestään paljon uusia asioita. Uudet tuotteet ja aikataulutus herätti minussa tunteita. Tunteet puolestaan kertoivat siitä, miten kuuri minuun vaikutti. 6. päivänä kuuria ajattelin, että tämä näin tiukka kuuri ei ole minua varten, vaikka pidinkin ruoista ym. Oli ihanaa kokeilla uutta ruokavaliota ja todeta, että erilaisia ruokavaliota syöville on paljon mahdollisuuksia kauppojen hyllyillä. Soijamaito oli yllättävän hyvää smoothieita juodessa, paljon makeampi kuin maito. Kuuri vaikutti myös aika paljon vaa'an tulokseen, mikä tavallaan vähän huolettikin jossakin vaiheessa. Tietysti nesteitä poistuu hurja määrä, mutta nopea laihtuminen ei ole järkevää. Tosiaan, 6. päivänä söin myös vähän normaalia leipää keliaakikkojen pellavansiemen näkkileipien sijaan ja 7. päivänä kokeilin jo normaalia ruokaa. Kahvia teki mieli vasta montamonta päivää kuurin jälkeen.)

 Vuohenjuusto-kasvissosekeitto höystettynä iduilla ja pellavansiemenillä... aikamoinen gourmet -annos, eikö? 

 Ja tässä porkkanpihvejä maustettuna muskottipähkinällä.... mielenkiintoista oli saada pihvit kasaan ilman kananmunaa. Voitteko kuvitella, että nuo on saatu kokoon gluteiinittomilla jauhoilla ja oliiviöljyllä? (Tai nyt kun tarkemmin katson kuvaa, niin kaikki näyttää yhdeltä suurelta möykyltä, mutta kuitenkin. Hyviä olivat. Syötiin näitä kukkakaalimuusin kanssa.)

Ah, ihania raikkaita värejä! 

Jatkan Aloe vera -geelin juomista ja ajattelin kesällä ottaa pienimuotoisen kuurin uusimisen. Silleen hyvän maun rajoissa ja soveltaen. Tämä oli hyvä herätys ruokailutapoihin ja oman kehon muistamiseen. Olen muutenkin ajatellut, että täytyisi pitää itsestään parempaa huolta ja näin sen voi ainakin aloittaa. Tunnelmaan on virittäydytty... hyvä alku!