HILJAISUUS

Ei mulla muuta :)

Juhlaa juhlan perään

Juhlittiin P:n valmistumista (vielä kerran) sen sukulaisten kanssa. Pekan äiti oli leiponut kaikenlaisia herkkuja ja vieraat olivat pöydän koreudesta äimistyneitä. Tämä juhla päätti joulun ihan sitten lopullisesti ja palasimme sen jälkeen arkeen. 

 Pienet perhejuhlat...

 Perinteinen, ruotsalainen joulukoriste

 Huomaa mun tekemä ruusuasetelma ;) Ei mennyt yksi kesä puutarha-kukkakaupassa hukkaan!

Nyt ei tietääkseni ole hetkeen juhlia tiedossa, mikä on ihan hyvä vain. Ehkä mulla on sittenkin aika kova tahti kaiken kanssa: ystävät, perhe, työt, partio, opiskelu, elämä. Nautin ihmisten kanssa olemisesta, mutta mistäs sitä ihan omaa aikaa löytyisi vielä kalenteriin? Mistäs sitä raivaisi?

Joko se on kaksituhattaneljätoista!?

En jäänyt liiemmin pohtimaan vuotta 2013 tai lupailemaan vuodelle 2014 lupauksia. Veikkaan, että aikalailla samanlaisissa tunnelmissa ja päämäärissä kuluvat molemmat vuodet: paljon töitä arkena ja vapaa-ajalla, rakkauden vaalimista, yhteydenpitoa ystäviin ja loppuaika sitten näiden kaikkien ajatusten kokoamista päänupissa. Olen tehnyt jo suunnitelmia vuodelle 2014, mutta lupauksia ne eivät ole. Ehkä pikemminkin elämää suuntaavia päämääriä. 

Hyvästit uudelle vuodelle heitettiin tutulla poppoolla ensin meillä ja sitten keskustassa. Laitettiin raclette-grilli pöytään, viipaloitiin tarvittavat ainekset ja v'oila! Vuoden viimeinen ateria, päivällinen ja juhla-ateria oli valmis.

Pääruokana oli erilaisia lihoja ja kanaa, jotka pieninä suikaleina laitettiin pannulle. Grillin alla oleviin pieniin, jokaisen henkilökohtaisiin, "pikkugrilleihin" laitettiin vihanneksia ja sen päälle raclette-juustosiivu sulamaan. Suosittelen vastaavaa grilliä kaikille! Se on kyllä juhlan kuin juhlan kruunaaja - sellainen seurustelu- ja illanviettokapistus!

Juhla-aterian jälkeen sulateltiin kukin omassa sopessamme. Sitä kun syö vähän kerrassaan, mutta pitkään, niin ei se ähky ihan yllätyksenä kuitenkaan tule. Yhdeksän jälkeen käveltiin keskustaan ystävän luokse, jossa vietettiin tovi. Puolilta öin puolestaan siirryttiin nopeasti odottamaan vuoden viimeisiä sekunteja ja uuden vuoden ensimmäisiä sekunteja toisen ystävän kotiin. Uusi vuosi vaihtui nauraen. Mikäs sen parempaa.

Oikein hyvää uutta vuotta kaikille! :) Kaikki unelmat ja toiveet voivat toteutua, kun niihin näkee vaivaa! Nostan kaikille hattua ja jaksamista kunkin omien unelmien toteuttamiseen!

Joulusisustuksen kauneuspilkkuja

Tapaninpäivä kului ajaessa tienpäällä. Kotka-Mustasaari -matkalla pysähdyttiin yhteensä 7 kertaa ja nautiskeltiin siitä, että oli aikaa tehdä niin. Mustasaaren (P:n kotopuolessa) joulun jälkeistä aikaa kuvaa hyvin hiljaisuus. 

Jouluruusu tuliaisiksi

 Kasvihuone kaikessa koreudessaan (anopin floristiystävä oli käynyt auttamassa sen sisustamisessa)

 Indiskan joulupallot!!

 Olkipukkien kokoontumisajot...?

 Maalasin kihlajaislahjaksi nuorelle parille tällaisen kolmen taulun kokoelman kauriita... (note to self: öljyvärien käytössä otettava huomioon viikon kuivumisaika!)

Minusta kaikki oli kaunista siitä huolimatta, että lunta ei ollut kovinkaan paljon. Kaikessa karuudessaan lumettomuus on mielestäni äärettömän kaunista. Näihin kuviin ja tunnelmiin jätän joulun 2013 ja siirrytään sitten eteenpäin. Seuraavaa joulua jo odotellessa... pitäisiköhän laittaa glögit tulemaan... ei huonompi idea!

Tunnelmallista joulua 2013!

Mun lukijat ovat varmaan jo tottuneet siihen, että kaikki päivitykset tulevat reilusti myöhässä. Nyt kuitenkin itseänikin hieman hävettää - nimittäin tänään, 19.1.2014, on vuorossa joulu! Aion tuoda esiin lähinnä jouluun verrattavia tunnelmia: talven lumoa ja kodikasta meininkiä. Joulu on tietyn ajan sesonki ja sitä imetään kuukauden verran joka puolelta itseemme, jolloin siihen kyllästyy ja siitä kuuleminenkin tuottaa tuhahtelua. Miä tykkään nauttia kaikesta ihan täysin rinnoin ja mulle joulunaika kestääkin yleensä lokakuun lopusta tammikuun toiseen viikkoon. Ja on mulla vieläkin kyntteliköt - ja saa ollakin!

Aloitettiin joulunviettoa Kotkassa. Kyntteliköt, pihavalot ja kynttilät paloivat. Aattoaamuna herättyäni kiersin koko talon ympäri sytyttelemässä kynttilöitä. Aivan lopuksi laitettiin Tinin kanssa lämpimästi päälle ja mentiin sytyttämään pihalyhtyjä ja roihutulia.

Puuhellassa oli tuli. Se lämmittää eri tavalla ja sen lämpö on jotenkin pehmeämpää. Puuhellan päällä lepäsi riisipuuro, johon laitoin salaa muutaman mantelin olohuoneen pähkinäkulhosta.

Kuusi oli koristeltu ja kukat tuoksuivat. Soitin joululauluja pianolla useita tunteja. Musiikki tuo joulun.

Koko perhe istui pöydän ääressä ja ruokaa oli riittävästi. Ajeltiin ruoan jälkeen veljen luokse joulusaunaan ja joulupukkia tapaamaan. Kaikki olivat olleet kilttejä. Illalla herkuteltiin luumurahkalla ja kahvilla.

Tinin ensimmäinen joulu. Se söi jouluruokaa koiran ruokahalulla ja oman pakettinsa (kuvassa näkyvä possu) saatuaan se juoksi onnessaan possu hampaiden välissä alakertaa ympäri. Pienen koiran jouluun ei tarvita suuria asioita. Ruoka, possu ja syli riittävät vallan hyvin.

Eipä olisi minun jouluni paljon mitään ilman ihmisiä tai ilman äitiä/anoppia, jotka loihtivat ihmeellisiä asioita muiden hyväksi. Hyvä joulu on tehty tunnelmasta ja rauhasta.