Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa...

Joulunaikaa 2012 voisi kuvailla kauniiksi, pienten asioiden ihmemaaksi ja yltäkylläisyyden juhlaksi. Jouluuni kuului monta erilaista asiaa aiemmista jouluista poiketen. Oli joulu toisen perheen kanssa eri kaupungissa ja oli eri ihmiset kuin aiemmin. Joulun tunnelma oli kuitenkin sama: odottavan harras, mutta kuitenkin lapsenmielisen ilakoiva. (Itseasiassa meikäläinen osaisi kyllä luoda joulutunnelmaa vaikka peltipurkkiin, että siinä ei kyllä ole ongelmaa.)

 

Joulunaikaan kuului paljon lämpöä, itsetehtyä glögiä, eri kielillä keinottelua (su, ru, en ja viittomakieli) ja sisällä lepäämistä. Ulkona oli niin kova pakkanen, että nenänpään koskettaessa ilmaa syntyi melkein jääpuikkoja. Sain tehtyä veljeni pienemmälle tytölle villasukat, jotka olin luvannut. 

Rakastan jouluruokia - ja tavallaan juuri se ruoka ja ne tietyt vain tämän vuodenajan maut tekevät osan joulusta. P:n äiti oli laittanut jymyherkkuja, joista masu kiittää vieläkin. 

Tähän jouluun kaiken muun ohella kuului erityisesti myös vyötiäispariskunta, jotka olivat matkustaneet joulunviettoon Ruotsista asti.

Bongaa vyötiäiset...

 

Jouluaattona jokapuolella oli kynttilöitä, käytiin kuuntelemassa jouluhartaus ja nautittiin iltasella pitkään ja hartaasti jouluateriaa. Yhdeksän jälkeen illalla joulupukki piipahti. 

 

Oli ihana joulu. Syksy on ollut niin pitkä, että väsymys painoi myös joulunaikaan kovasti, mutta ainakin tuli levättyä ja tiedostettua asia. Vaasan jälkeen köröteltiin Järvenpään kautta Kotkaan viettämään joulun jatkoja.  Ei paha. Mun mielestä joulun tunnelma voisi jatkua läpi vuoden...

Vain reki hevosineen puuttui (ja sellainenkin siellä jossain oli)

Ja taas sitä ollaan tien päällä... tällä kertaa käväistiin ystävän kanssa Lohjan Menneen Ajan Joulumarkkinoilla. Minua kiehtoo kaikki jouluinen ja käsintehty suunnattomasti, ja markkinatunnelma on ihanaa (ps. mietin pitkään, että miten joulumarkkinatunnelmaa kuvailisi eikä sille löytynyt sanoja). Tuoksut, maut, ihmiset...

Sää ei ollut parhaimmasta päästä, mutta ainakin lunta riitti. Lapsuudestani muistan joulumarkkinat ja sen ainaisen sadesään - ja voin sanoa, että lumisade voittaa vesi- tai räntäsateen satanolla. Kojuja oli lähemmäksi pari sataa ja niissä myytiin erilaisia käsintehtyjä tuotteita kuten tonttuja, kynttilöitä, koruja, rautaesineitä, kransseja, leivonnaisia, saippuoita, villasukkia yms. 

 Nämä söpöläiset oli tehty neulahuovuttamalla :) 

Varpaat meinasivat jäätyä useaan otteeseen, vaikka kuinka saappaat ovat lampaanvillalla pehmustetut. Käytiin pari kertaa Pyhän Laurin kirkossa lämmittelemässä. Ensimmäisen lämmittelykerran aikana kuunneltiin jonkun upean kuoron joululauluja. Kirkon keskikäytävällä paloi oikeita kruununkynttilöitä ja taustalla kuoro lauloi lempijoululauluani En etsi valtaa loistoa. 

Pyhän Laurin kirkko, Lohja

 Kynttilät palavat Joulun aikaan käytävän molemmin puolin

Kojuista olisi voinut hamuta itselleen kaikenlaista, mutta loppujen lopuksi mukaan tarttui pötkö hirvi-juusto -savumakkaraa ja lumihiutale-korvakorut. Nälän yllättäessä käytiin porukalla syömässä tykkihernekeittoa. Sellaista kunnon pitkään haudutettua. Rinnukset olivat sopan jälkeen vihreät, mutta lämmin keitto piristi kylmässä säässä ja suu oli hymynkaarella. 

 Itse kerittyä lankaa

 Ylhäältä katsoen toisen rivin toiset "Lumihiutaleet" löytyivät omaan kapsäkkiini. Omani tosin olivat hopean väriset. 

 Myyjä sanoi, että näiden korujen mallit on tehty ennen kuin Kalevala-koru (aloitti n. 60-luvulla) edes aloitti toimintaansa. Yllättävän samannäköisiä..........

 Käytiin naukkaamassa glögit ja piparit :)

Angry Birds ja Hello Kitty -piparkakkutalot

Nyt olen saanut päivitettyä tähän asti kaikki tapahtumat ja meinasin pitää pienen tauon, koska valmistujaisjuhlat ja itse J-Joulu pukkaa päälle. Meidän poro.. eiku Volvo kuljettaa meidät viikonloppuna Vaasaan joulunviettoon. Sieltä sitten kopotikopoti Kotkaan välipäiviksi ja uuden vuoden viettoon takaisin Järvenpäähän. 

Oikein hyvää ja rauhallista Joulunaikaa ja -järjestelyitä kaikille! :) Meikäläinen lähtee nyt katsastamaan kaalikeiton tilanteen... 

Pikkujouluttelua vol. 252

Edeltävänä viikkona huitelin ympäriinsä yhtä vauhdikkaasti kuin paikallinen lumimyräkkä. Torstaina heti Jyväskylä-reissun jälkeen sonnustauduttiin nopeasti 90-luvun tunnelmiin ja käväistiin pikkujouluissa. 

 Piparit, Saana goes 90's ja joululahjapino

Suoraan sanoen 90-luku on mun mielikuvissa lähinnä vain barbeja ja kokohaalareita. En liiemmin kuunnellut musiikkia (muuta kuin iskän YLE:n kanavia) vaan rakentelin majoja metsässä velipojan kanssa ja laskettiin mäkeä. Koulukin silloin taisi alkaa, joten mahdollisesti 90-luku on sisältänyt yhdet elämäni tärkeimmistä vuosista - noin niinkuin lukemisen ja kirjoittamisen kannalta. 

Mennessäni sisään sain käteeni kivan hopeisen norsun (väärinpäin tässä, joten taivutapa päätäsi oikealle 45 astetta...)

Pikkujouluista toipuessa käytiin perjantaina uhmaamassa taas valtion rautateitä. Kävimme kuuntelemassa Riihimäellä joululauluja, jotka oli sovitettu jazz -tyylisiksi. Osa soittajista ja laulajista oli työkavereita. Harmittaa, kun ei ole itse kerinnyt käydä vielä laulamassa perinteisiä Kauneimpia joululauluja. Aina sattuu joku kurja este. Ajateltiin, että voisi aatonaattona käydä Vaasassa lauleskelemassa. 

Lauantaina sitten puolestaan oli vielä yhdet pikkujoulut ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa. Jos joululaulut jäivät tänä vuonnakin laulamatta, niin sinä iltana sain hoilata SingStarilla senkin edestä. Ai että!

Enempää ei tänä vuonna taida varsinaisia pikkujouluja olla (ehkä ihan hyvä, kun pitäisi säästää). Joulukuu on ollut kuitenkin yllättävän mukava siinä mielessä, että olen ehtinyt tehdä itselleni mieleisiä asioita yllättävän paljon. Turhautumisen tunnetta vältellessä...