Vappundaaleni möksällä

Vappua edeltävänä viikonloppuna tajusin, ettei vappuna olisikaan perinteisiä grillikemuja, mutta halusin ne silti. Viime tingassa päätettiin P:n ja hänen kaverin kanssa lähteä ajelemaan mökille. Ensimmäistä kertaa sain luettua autossa ilman, että tuli huono olo! Toivon, ettei tämä ollut vain poikkeus säännöstä vaan voin myös tulevaisuudessa hyödyntää pitkät ajomatkat. 

Poikettiin matkalla Karhulassa mun vanhemmilla juomassa kahvit, ja tiistaina päivällisen ajankohta venyi lopulta iltayhdeksään. Sauna on remontissa, joten sitä ei voinut käyttää, joten keskityttiin sitten ihan todenteolla syömiseen ja stand up -komiikalla vitsailuun. Ihanaa, kun oli valoisaa niinkin myöhään ja saattoi istuskella viltin alla pitkänkin aikaa katsellen grillitulta. Pimeän tullen siirryttiin sisälle pelaamaan Wizard-korttipeliä. 

1.5.2013 eli keskiviikkona eli vappuaattona eli työväenjuhlapäivänä nukuttiin ensinnäkin hävyttömän myöhään. Tai ainakin mulle myöhään eli n. klo 10! :D Aamupalan aikana kaikki olivat vielä tokkurassa, mutta siitä se päivä sitten lähti liikkeelle. Pojat tekivät miestenhommia (halonhakkuuta ja muuta sellaista) ja miä siivosin tupaa ja saunaa. Siivosin saunassa jopa niin hyvin, että sain sotkettua imurin suuttimen märkään betoniin........ äiti tykkää. 

Iltapäivällä velipoika ja tyttöystävänsä tulivat grillailemaan meidän kanssa. Miten niin pienestä kuin grillaamisesta voi tulla niinkin kiva ja rentoutunut olo? Tai ehkä se on seura. 

 Veikka ja sen hiillostuneet pallogrillikanat

Maggarat, lihat, maissit ja kesäkurpitsat

 Ja kaiken sen ja monen muun höysteen lisäksi vielä kahvihetki, oivoi :)

Paluumatkalla liput liehuivat komeasti sekä mun vanhempien pihalla että muualla Etelä-Suomessa. Autossa tuntui kesältä (meidän traktori-Volvossa ei ole kuin manuaalituuletus). Kyllä se Suomen lippu on vaan niin komea ja suomalaisten näköinen!

 Matkalla Helsingistä kotiin

Tuusulanjärvi illan kajossa

Palasimme reissultamme keskiviikkoiltana. Siinä oli mun vappu lyhykäisyydessään. Torstaina vappu näytti kääntöpuolensa, kun aivastelin töissä. Tänään sitten käväisin töissä tekemässä aamun ennen toisen kasvattajan töihintuloa, jonka jälkeen oli pakko lähteä kotiin potemaan flunssaa ja täällä sitä ollaan sängyn pohjalla juomassa teetä ja munkkitippoja. Huomenna pitäisi olla täydessä terässä, not going to happen. Lääkkeiden voimalla läpi viikonlopun. Saa toivoa parasta. 

Rentoutumisviikonloppu kera paksun posken ja hyvän seuran

Olen käynyt tämän syksyn aikana hammaslääkärissä 6 kertaa. Monet niistä kerroista olivat sellaisia, joissa hammaslääkärit tutustuivat mun purukalustoon, korjailivat jotain pikkuvikoja (lue: karkki maistuu aina), varailtiin pari uutta aikaa ja mun pankkitila vinkui. Multa on tässä viime näkemän myös lähtenyt neljä viisaudenhammasta. Viime viikolla multa poistettiin viimeinen niistä ja se aiheutti taas melkoisen turvotuksen posken tienoille. Tämä kuopus toi myös mukanaan kivun, mitä aiemmissa hampaanpoistoissa ei liiemmin ollut.  Molemmat turvotuskerrat kestivät 4 kokonaista päivää ennen kuin poski muotoutui normaaliksi. 

Viikonloppuna poski komeili suurena ja muhkeana samalla, kun anoppi oli kyläilemässä Kotkassa mun vanhempien luona. Menomatkalla Kotkaan käväistiin Brunbergin tehtaanmyymälässä Porvoossa ja ostettiin joulusuklaita (taitanevatko jouluun asti riittää?) monenlaista sorttia. Kotkassa vietettiin iltaa syöden ja televisiota katsellen. Äiti oli kutsunut mun molemmat veljet ja heidän joukkonsa lauantaiksi syömään. Kaikki oli joukolla katsomassa mun poske... eiku anoppia. 

Ruokatarjoilut vastasivat joulupöytää, mikä oli mun suukirurgisen toimenpiteen jälkeen pelkästään positiivista. Viikonloppu sisälsi muutoin paljon ohjelmaa. Äiti ja iskä halusivat näyttää P:n äidille kaiken mahdollisen Kotkasta. Käytiin mm. katsomassa Langinkosken keisarillista kalastusmajaa ulkoapäin ja kosken kuohinaa. 

Langinkosken jälkeen ajeltiin Mussalon satamaan, ja sieltä sitten Vellamoon. Vellamossa toimii Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja vaihtuvia näyttelyitä. Tällä kertaa vaihtuva näyttely koski erään kotkalaisen paperinukkekokoelmaa. Olin käynyt Vellamossa aikaisemminkin, mutta siellä on niin paljon nähtävää ja opittavaa, että toinen kerta ei ollut ollenkaan pahaksi. 

 Tuon päältä kävellessä lehdet väistyivät tieltä.

Mitäs tänään syötäisiin?

Paperinukkekokoelma oli valtava!

Tässä on piirretty itsetehdylle paperinukelle vaatteita. Mitä 2000-luvun lapset tykkäisivät tällaisesta leikistä?

Postikortteja, iso paatti ja huge laivanupotuspeli. Jälkimmäinen ei ihan mihin vain olohuoneeseen mahtuisikaan! :D

Kaiken kaikkiaan oli mukava ja rentouttava viikonloppu. Olen tässä syksyn aikana nipistänyt itsestäni 100 sivuisen opinnäytetyön ja oli ihanaa olla kokonainen viikonloppu ilman sitä. Esittelin opinnäytetyöni julkistamisseminaarissa viime viikon keskiviikkona ja nyt olen viimeistellyt sitä sen jälkeen lopulliseen muotoonsa. Huomenna keskiviikkona on viimeinen opinnäytetyöopintoihin kuuluva lähiopetus. Opettaja luultavasti auttaa vähän asetuksien kanssa ja käydään läpi, miten työ julkaistaan Theseus tietokannassa. Torstaina vien työn painoon Helsinkiin ja maanantaina palautan painetun version koululle. Kaikki on tapahtunut niin nopeasti. 

Kuukauden päästä on valmistujaisjuhlat. Mihin aika oikein katoaa?

Merituulessa pimpalipampali soi

Viikko sitten olin Kotkassa vähän reilumman aikaa ja puuhastelin opinnäytteen parissa. Sittemmin sama homma on vienyt aikaa kotonakin, ja olen saanut monta asiaa etenemään melko hyvin. Vielä olisi puurrettavaa, mutta ennen loppurutistusta kipuilen kotona lepolomalla (ja päivitän tänne vähän Kotkailuajan juttuja). 

 Silloin vielä joskus muinoin, kun pystyin syömään (lue: kun suu ei ollut kipeä ja sinne sai mahdutettua muutakin kuin jäätelöä, mikä sulaa hetkessä) tein mustikkapiirakkaa. Meilläpäin ei herkut kauaa vanhene, joten se oli syöty alta aikayksikön...

Käytiin myös pikkuporukalla katselemassa sateista ja tuulista Katariinan puistoa. Siellä oli mulle uutta ainakin sellainen pimpalipampali -soittopeli (tai sitten en vain ole bongannut sitä aiemmin). Kuten sanoin, niin sade ja tuuli olivat melkoiset, ja äiti taisikin jossakin vaiheessa sanoa lähtevänsä lentoon. 

 Syksy on jo pitkällä. Tavallaan lumentulo kutkuttelee jo...

 Tuon labyrintin kun kävelee keskustaan ja takaisin, niin se on reilun kilometrin lenkki...

 Tämä on se pimpalipampali! Sateesta ja tuulesta huolimatta soi oikein kauniisti :)

Kerroin, että vietän lepolomaa ja sehän tarkoittaa sitä, että torstaina multa leikattiin kaksi viisaudenhammasta oikealta puolelta poskea. Siitä on jo kaksi päivää aikaa ja tuossa mun siloposken tilalla on siitä asti möllöttänyt vastaavanmoinen toinen poski ja lisäksi iso patti. Koitan repiä siitä Schumacher-huumoria, mutta kaipaan jo neljän seinän sisältä pois, kipu voisi hellittää ja jäätelö jokaisella ruoalla ei enää maistu. Vahvoilla lääkkeillä pärjää ja olen koittanut muussailla P:lle tekemiäni ruokia soseeksi tai mössöksi, koska en vain millään kykene elämään makealla vaikka herkkusuu olenkin. Toivottavasti huomenna on jo parempi. 

Tämä erätauko ei kuitenkaan kestä kuin kuukauden, koska jo silloin otan toisen matsin hammaslääkärin kanssa. Parit hampaat ja toinen poski turvoksissa, o-ou...