Merituulessa pimpalipampali soi

Viikko sitten olin Kotkassa vähän reilumman aikaa ja puuhastelin opinnäytteen parissa. Sittemmin sama homma on vienyt aikaa kotonakin, ja olen saanut monta asiaa etenemään melko hyvin. Vielä olisi puurrettavaa, mutta ennen loppurutistusta kipuilen kotona lepolomalla (ja päivitän tänne vähän Kotkailuajan juttuja). 

 Silloin vielä joskus muinoin, kun pystyin syömään (lue: kun suu ei ollut kipeä ja sinne sai mahdutettua muutakin kuin jäätelöä, mikä sulaa hetkessä) tein mustikkapiirakkaa. Meilläpäin ei herkut kauaa vanhene, joten se oli syöty alta aikayksikön...

Käytiin myös pikkuporukalla katselemassa sateista ja tuulista Katariinan puistoa. Siellä oli mulle uutta ainakin sellainen pimpalipampali -soittopeli (tai sitten en vain ole bongannut sitä aiemmin). Kuten sanoin, niin sade ja tuuli olivat melkoiset, ja äiti taisikin jossakin vaiheessa sanoa lähtevänsä lentoon. 

 Syksy on jo pitkällä. Tavallaan lumentulo kutkuttelee jo...

 Tuon labyrintin kun kävelee keskustaan ja takaisin, niin se on reilun kilometrin lenkki...

 Tämä on se pimpalipampali! Sateesta ja tuulesta huolimatta soi oikein kauniisti :)

Kerroin, että vietän lepolomaa ja sehän tarkoittaa sitä, että torstaina multa leikattiin kaksi viisaudenhammasta oikealta puolelta poskea. Siitä on jo kaksi päivää aikaa ja tuossa mun siloposken tilalla on siitä asti möllöttänyt vastaavanmoinen toinen poski ja lisäksi iso patti. Koitan repiä siitä Schumacher-huumoria, mutta kaipaan jo neljän seinän sisältä pois, kipu voisi hellittää ja jäätelö jokaisella ruoalla ei enää maistu. Vahvoilla lääkkeillä pärjää ja olen koittanut muussailla P:lle tekemiäni ruokia soseeksi tai mössöksi, koska en vain millään kykene elämään makealla vaikka herkkusuu olenkin. Toivottavasti huomenna on jo parempi. 

Tämä erätauko ei kuitenkaan kestä kuin kuukauden, koska jo silloin otan toisen matsin hammaslääkärin kanssa. Parit hampaat ja toinen poski turvoksissa, o-ou...

Kesä- ja elojuhlat samassa paketissa

Viikko sitten napattiin pari immeistä meidän lisäksi Järvenpäästä kyytiin ja huristeltiin Verlaan. Tai siinä matkalla kyllä huristeltiin ensin Lahteen, missä käytiin kaupassa. Saana kilttinä tyttönä osti itselleen vitamiinijuomaa (semmoista mikä maistuu lohikäärmemarjalta). Ja kanaa. Ja maissia. Ja kesäkurpitsaa. Ja suklaata...

Tosiaan, jokunen luokkatoveri vuokrasi yhdessä jo toista kertaa mökkeröisen Verlasta (Kouvolasta n. 15min ajomatkan päässä) ja käytiin sitten viettämässä päivää siellä muiden kanssa. Ei satanut vettä, mikä oli ihme, koska aina kun miä reissaan, niin silloin luonto hyökkää. Verla oli uusi tuttavuus: kylä oli pienehkö, mutta soma ja se mainostaa itseään museo- ja ruukkikylänä. Se vaikutti sellaiselta koskemattomalta maaseudulta, mitä Suomesta enää harvemmin löytyy. Ruukkia tai museoita ei nähty.

Puolen päivän jälkeen päästiin perille mökille, missä sitten päivä ja ilta kuluivat istuskellen, syöden, rentoutuen ja jutellen. Käytiin myös katsomassa koskea porukalla (osa leikki innoissaan vesileikkejä hyppien kiveltä toiselle, kiipeillen puuhun ja kahlailemalla koskessa, vaikka aikuisia kaikki ainakin päällisin puolin).

Virta oli hurja!

Pahalta se tuntuu sanoa, mutta syksy tulee kaikesta päätellen:

 (Paitsi ei tästä päätellen. Tää on vaan puuvajan nimikyltti :D )

Mökkivarustus ja sillei :)

Illemmalla hämärtyessä oli mahdollisuus saunomiseen ja joessa pulahtamiseen, ja sen jälkeen grillailtiin. Kun puhuin tuossa aiemmin syksyn tulemisesta, niin kynttilät ovat myös yksi sen merkki: valoa kansalle, syksy tulee! Ei jääty yöksi, koska telttamajoitus flunssaisille ei ole mukavinta vaan ajeltiin Kotkaan iltamyöhällä. Oli kiva päivä.

PS. Allekirjoittaneen muita kuulumisia ovat esimerkiksi se, että tällä viikolla olen pakertanut kolme päivää koulutehtävien parissa ja naputtanut koneelle asiaa niin vimmatusti. Nyt alkoi kuitenkin taas pienimuotoinen loma. Allekirjoittanut väänsi myös täällä äsken jokusen banaani-mustikka -muffinin reissuevääksi, koska TAAS sitä ollaan lähdössä - tuttuun paikkaan, mutta kumminkin. Olivat muuten omakeräämiä mustikoita: tänä kesänä on pariinkin kertaan tullut kykittyä metsässä ja kokonaissaalis on n. 8 litraa. Allekirjoittanut iloitsee myös asiasta nimeltä kameran OIKEA laturi, koska se on ollut kadoksissa koko kesän ja tänään se löytyi. Ostin jo epätoivoisena uudenkin (mutta saadakseen sen toimimaan piti laittaa teippiä sekä laturiin että akkuun ja kieputtaa vielä kerran ympäri... ei näin). Nyt se on kuitenkin täällä, voi tätä onnea!

Kesälaitumilla...

Kesäkuu alkoi jo jokunen viikko sitten työn tiimellyksessä. 3.6 lähdettiin kesän ensimmäisen ripariporukan (H1) kanssa Hirvijärvelle ja nautiskeltiin Suomen sateisesta kesästä. Olin flunssassa koko sen 8 päivää, joten ääntä ei lähtenyt ja ea-vastaavana toimiminen oli lähinnä lääkkeitä jakaessa sitä, että: "Sulle, mulle, sulle, mullemulle, sulle..." Leiristä ja koko porukasta jäi kuitenkin tosi hyvät fiilikset kaiken kaikkiaan.

Leirin jälkeisellä viikolla olin Kotkassa lepäämässä ja rentoutumassa. Vietettiin parin ystävän kanssa laatuaikaa shoppaillen (ostin lähinnä juhlatamineita kesän konfirmaatioihin ja yksiin häihin), syöden kaikenmoisia herkkuja ja nauttien Suomen aurinkoisesta kesästä. Katsottiin myös elokuvaa ja käytiin katsomassa maisemia kaatiksen näköalatornissa. Aamulla herätessä meitä oli enää kaksi. Laitettiin croissantit ja edellisillan salaatit kauniisti lautaselle ja syötiin aamupalabrunssi ulkona.

Viime lauantaina menin takaisin Järvenpäähän, koska sunnuntaiaamusta piti olla konfirmoimassa rippikoululaisia. P oli myös siinä hötäkässä palannut omalta leiriltään Itä-Suomen Uukuniemeltä. Tämä on jo toinen kesä, kun leirit määrittelevät sen kuinka paljon ehtii viettää kesää yhdessä. Tänä kesänä ainut yhteinen viikko on nyt parhaillaan eli juhannusviikko. Muutoin näemme aina maksimmissaan päivän tai kahden verran leirien välillä, koska molempien leirit "menevät ristiin". Olen toisaalta enemmän kuin kiitollinen niistäkin päivistä.

Äitillä on tänään 19.6.2012 syntymäpäivät (onnea onnea!), ja yllätettiin se eilen tulemalla yhdessä Kotkaan viettämään sen juhlapäivää. Se innostui itsekin tilanteesta ja järjesti kunnon kakkukahvit. Oli mansikkakakkua, vaaleaa kääretorttua, kahdenlaista piirakkaa, erilaisia keksejä ja suklaahippukakkua. (Ja jos joku vielä miettii, mistä nämä pari ylimääräistä kiloa on tässä muutamassa kuukaudessa siunaantunut...)

 (Kävin näyttämässä P:lle ja Jymylle merimaisemia reilun kilometrin päässä Kotkan kotoa:)

Käytiin P:n kanssa myös mökkeilemässä vuorokauden verran. Teki yllättävän hyvää. Siivottiin rannasta syksyllä pudonneet oksat, jotta on kivempi mennä uimaan. Saunottiin hartaasti ja uin järvessä tämän kesän ensimmäiset rintauinnit. Saunan jälkeen grillailtiin omatekoisia hampurilaisia ja huiskittiin hyttysiä. Sää oli kaunis ja lämmin siihen asti, kun Suomen sateinen kesä näytti parhaat puolensa. Toisaalta - kaunista sekin.

Huomenna junaillaan Vaasaan ja perjantaina juhlistetaan Vimpelin mökillä Juhannusta isommalla porukalla. Sen jälkeen meikäläisellä koittaakin taas kahden viikon leiriputki. Hyvää ja aurinkoista Juhannusta kaikille!