Tosi elämän selviytyjät

Tähän kesään kuului yksi leiri. Sullouduttiin n. 30 jämeläisen kanssa bussiin ja köröteltiin kohti Porvoon saaristoa. Satoi vettä koko leirin ajan. Jos oli osannut vilkaista ulos ikkunasta lähtöaamuna tai edes säätiedotteita loppuviikolle, niin oli osannut pakata suhkot oikeanlaisia varusteita kesäleirille: saappaat, sadetakki, villasukat, lämpimät GoreTex-housut (joita pidän talvella), pitkähihaisia kerrastoja, villapaita, huppareita, parit pitkikset, ohut pipo, villaiset sormikkaat...

 Temppujen temppu on saada viikonlopun varusteet kuivumaan sateisessa ja kosteassa metsässä...

Leiri kesti torstaiaamusta sunnuntai-iltaan. Mukana oli piiristä useampia lippukuntia, ja myös evp:tä eli ei-vielä-partiolaisia ympäri Uusimaata. Leiri oli monikulttuurinen eli mukana oli myös maahanmuuttajia, joista osa oli ollut Suomessa vain muutaman viikon. Millaisetkohan muistot heille jäi leiristä? Muistavatkohan he sateen vai ihmiset, jotka pitivät yhtä? 

4. Nuku teltassa

Ensimmäinen päivä kului telttoja kasaillessa. Meillä oli mukana 5 Niger-telttaa (yllä kuvassa) ja muutamia muita. Meidän pienimmät leiriläiset jaksoivat yllättävän hyvin auttaa telttojen rakennuksessa huonosta säästä huolimatta. 

Leirin nimi oli Kämppi

Leirin ohjelmassa tutustuttiin eri kulttuureihin ja erilaisuuteen. Kantavana teemana oli Afrikka. Esimerkiksi kylät, joissa asuimme/nukuimme olivat nimetty Savanniksi, Tundraksi ja Aavikoksi. Yhteensä leirillä oli n. 200 ihmistä.

Leirillä soitettiin rytmikästä musiikkia

Ja kuultiin afrikkalaisesta kulttuurista ja siitä, miten jokaisesta pidetään huolta

Isoimmat leiriläiset saivat tehdä graffiteja liittyen Kämppi-leiriin

Ruokavälinepussit roikkumassa

Leiri pidettiin upeissa maisemissa. Voin vain kuvitella kuinka kaunista siellä olisikaan ollut, jos olisi ollut hyvä ilma koko ajan. Alueen ympäröi suuret, laakeat kalliot ja merimaisemat. Käytiin yhden sudenpentupojan kanssa valokuvailemassa ja kierrettiin alue ympäri. 

Sudenpennut saivat kokeilla leirillä ensimmäistä kertaa telttasaunaa ja leirisuihkua (vesi suihkuun tuli suoraan merestä). Uiminen oli suosittua sadesäästä huolimatta - tai ainakin saunominen kohmeisten päivien jälkeen. Joka päivä sai saunoa. 

Ruokahuolto teki ruokaa, jolla pärjäsi leirin ajan. Kahvilasta sai kahvia - silloin tällöin, jos osui paikalle oikeaan aikaan. 

Kahvilassa sai pelailla: tässä meillä oli meneillään Alias

Elävässä kirjastossa lainattiin mieluinen kirja otsikon (esim. "Maahanmuuttaja") perusteella... Tarinaa kertoi asiantuntija eli sellainen ihminen, jolla oli asiasta kokemusta

Sateinen keli ja kävyn päällä nukkuminen otti osansa myös minusta. Lauantain iltapäivällä mulle nousi kuumetta ja makasin teltassa makuupussin sisällä hytisemässä. Nukuin kolmisen tuntia, jonka jälkeen jaksoi osallistua viimeisen illan ohjelmaan (lue: osallistua iltapalaan). Kalliolla soi musiikki ja ihmiset olivat ringissä. Joku kävi aina välillä keskellä tanssimassa afrikkalaiseen tyyliin. Viereisellä nuotiolla sai paistaa itselleen hotdogeja. 

Kaikesta selvittiin ja jaksoin olla mukana sunnuntai-iltaan asti. Bussilla kotiin körötellessä oli selviytyjä-fiilis. Väsytti. Teki mieli kunnon ruokaa. Lapset nukkuivat vieressä. Oli hyvä mennä kohti kotia.

27km:n pyörälenkki!

Oli viimeinen lämmin päivä ennen koleita ja sateisia ilmoja - olisikohan ollut keskiviikko. Oli hyvä päivä ja teki mieli päästä ulkoilemaan: nauttimaan auringosta ja kesästä. 

 Lubiinit kukkivat kauniisti!

Täytettiin vesipullot ja lähdettiin pyöräilemään kotoa kohti Sipoota, mutta päädyttiin lopulta polkemaan Kaskelan kautta. Kaskelaan kääntyvä tie näytti siltä, että siellä oli maaseudun rauhaa. Ja niin olikin. Peltoja, hevostiloja ja hienoja omakotitaloja. 

8. Pyöräile pidempi matka ainakin kerran viikossa

Reittimme oli siis Koti-Kaskela-Kerava-Tuusula-Järvenpää-Koti. Yhteensä tämä hupi vei pari tuntia ja kilometrisaldoksi saatiin noin 27km. On mukavaa pyöräillä, kun ei ole kiire ja sää suosi.

Pidettiin muutaman kerran juomataukoa (lue: P piti taukoa ja minä valokuvasin). Nämä mahtavat järvimaisemat ovat Tuusulanjärveltä. Viime viikolla oli näin upea kesäinen ilma, tällä viikolla sataa räntää... mitähän tässä ilmastonmuutoksessa on seuraavaksi luvassa? 

 Koivu uitteli varpaitaan rantavedessä

Toivotaan porukalla lämpimiä ilmoja heinäkuuksi!

Foreverin Sonya-meikit

Menee toisinaan vähän mainostamisen puolelle, mutta tosiaan: ystäväni on jälleenmyyjänä Forever -tuotteille (esim. Aloe Vera, mistä olen aiemmin puhunut), ja kyseinen yritys tekee myös "terveellisiä" meikkejä. Saimme hienon esittelyn meikeistä ja vinkkejä/apuja siihen, mikä niistä kullekin sopii. 

Tuotteet tuoksuivat hyviltä ja oli mukavaa, kun kerrankin opastettiin siinä, miten niitä luomivärejä nyt oikein laitetaan. Mulla ei ole ollut liiemmin ketään tuttavaa ystävien lisäksi, jolta olisin oppinut meikeistä. Äiti ei liiemmin meikkaa ja siskoja ei ole.

Testaaminen oli hauskaa. Mulla oli esimerkiksi yhdessä vaiheessa toinen kulmakarva sininen ja toinen ruskea...

Noissa huulikiilloissa on valo ja peili! :-D Ja tuo ruskeahko tuoksuu toffeelta/cappuchinolta..

Tilasin ainakin oranssihtavaa huulikiiltoa, mineraalipuuteria ja yhden kasvoseerumiputelin - ja odottelen kuumeisesti niitä saapuvaksi juhannuksen jälkeen! Jos jotakuta kävi kiinnostamaan eikä tiedä, kehen ottaisi yhteyttä näihin tuotteisiin liittyen, niin voin opastaa teidät oman jälleenmyyjäni puoleen.

Myöhäinen aamupala

Isäni seuraa blogiani ja jossakin vaiheessa sanoi aika osuvasti: "Jahas, katsotaanpa taas, mitä Saana on syönyt!" Totta, onhan tämä toisinaan hyvinkin ruokapainotteista (ja jos ei ruokaa niin sitten maisemia). Itse pidän ainakin kaikista väreistä, mitä ruoat voivat tarjota, ja toisaalta ruokaa syödään ainakin kolmesti päivässä, joten se on luonnollinen osa päivää ja arkea. 

Näissä kuvissa voitte nautiskella tiistaibrunssin ihanista väreistä ja sävyistä. Viivästettiin aamupalaa sen verran (lue: nukuttiin liian pitkään), että päätettiin syödä brunssi. Käytiin kaupassa hakemassa tuoretta auringonkukansiemen leipää, tuorepuristettua mehua, kirsikoita ja persikka-nektariineja. 

Ja hei, kerrankos sitä juodaan tuoremehua viinilaseista? 

Näiden lisäksi A'la carte kotikeittiössä oli tarjolla vielä rasvaisempaa ainesta kuten paistettua kananmunaa basilikalla. Voisin syödä brunsseja vaikkapa joka päivä, koska olen huomannut, että jaksan melkein iltaan asti aina, kun olen syönyt brunssin. Ihania aamupaloja ja brunsseja kaikille! Maistakaa noita littania persikka-nektariineja!

Ihana salapaikka veden äärellä

Jälleen kerran sitä sai huomata, että pyörän selkään hypätessä näkee paljon enemmän. Kun sitten vielä keksii täyttää renkaat ja piipahtaa matkalla kohteeseen kaupan kautta, iltapäiväretki on valmis. Pyöräiltiin niin pitkälle, että löydettiin kaunis, suojaisa paikka ja asetettiin viltti kalliolle. 

 Kesälista: 3. Rentoudu ottamalla aurinkoa, 8. Pyöräilyretki, 17. Käy uudessa paikassa

Termarista kaadettiin iltapäiväkahvit Muumi-mukeihin ja nautiskeltiin Marianne-karkilta maistuvaa leivosta ja mansikoita. Tämä oli sellainen terveellinen eväsretki. Vähän vain kahvia ja leivosta ja patonkia ja suklaatuulihattuja...

 Tummat pilvet eivät liioin häirinneet, koska aurinko paistoi...

 ... ja sorsaemo poikasineen tykkäsi meidän patongin murusista!

 Tältä näyttää elämä, kun ihminen loikoilee iltapäivävatsansa kanssa viltillä

 Toiset ovat matkalla ehkä johonkin kauas...

 ... mutta meille riittää tällaisena kesäisenä iltapäivänä kotikaupungin laitamat.

Raitis ulkoilma piristää, ja lomailijalla ei ole muuta kuin aikaa nautiskella siitä kaikesta, mitä luonto tarjoaa. Sitä miettii, että mitä kaikkea kesä tuokaan vielä tullessaan...