Ensimmäisinä kunnon hellepäivinä toukokuun puolessa välissä suunnattiin mökille "töihin". Viime kesänä maalasimme toisen puolen aitasta ja tänä vuonna oli työlistalla toinen puoli. Vein myös kotoa hieman kuivamaan päässeitä kesäkukkia äitin hoteisiin... mikä siinä on, että kun vähän antoi vettä, niin heti virkosivat? Kumma juttu...
Päästiin hyvään vauhtiin maalauksessa, kunnes maali loppui. Loput eli lähinnä katon maalaus jää seuraavalle kerralle. Keskityin parin tunnin maalausurakan jälkeen auringonottoon ja lämmöstä nautiskeluun. Kun sitten taas vaihteeksi lähdin rasvaamaan ihoani auringolta, niin huomasin, että salmen/pellon toisella puolella oli bussilastillinen ihmisiä ja joitakin henkilöautojenkin kuljettajia, ja ne bongailivat meidän mökkimme suuntaan! Siinä sitten nopeasti vain piiloon. Siinä unohtui auringolta piiloutuminen, kun piti bongareilta piiloutua.
Eivät ne minua bongailleet vaan lintuja, mutta kuitenkin. Olin ajatellut, että olisi edes joku rauhallinen paikka ottaa aurinkoa ilman, että ympärillä on ihmisiä, mutta ei... bussikin tuli. En ole koskaan aiemmin nähnyt, että tuota tietä menisi yksikään bussi. Olipas tapaus.
Kesän odottaminen on vähän niin kuin odottaisi joulupukkia. Tulisipa oikein lämmintä ja rauhallista! Vähemmän bongaajia, enemmän yksityisyyttä. Vähemmän hyttysiä ja enemmän perhosia. Vähemmän kuuma, mutta enemmän aurinkoa.
Tai tulisipa edes se kesä ja loma. Muusta ei niin väliä :) Tervetuloa kesä!
