Rahan lähettäminen tuntuu väärältä, kun ei koskaan tiedä, minne se raha menee. Ruokaa on vaikea lähettää. Olisikohan se ratkaisu, että ne ihmiset siellä jossakin kaukana söisivät ensin itse niitä ruokia ja hedelmiä ja muita? Länsimaalaiset ovat itsekkäitä, niin miksi ei ne afrikkalaiset ja aasialaisetkin voisi olla? Toisaalta siitä voisi syntyä sotia ja väkivaltaa, jos halpatyövoima loppuisi. Itseasiassa se on niin, että länsimaalaisilla ei ole varaa luopua varakkuuseroista. Kamalaa. Ja ne plantaasit, joilla hedelmiä ja muita tuotetaan ovat jonkun rikkaan omistuksessa, vaikka oikeasti se maa kuuluisi niille paikallisille ihmisille. Miksi oi miksi?
Olisi helpompaa, jos politiikka muuttuisi siten, että maapallon varakkuuserot tasottuisi jotenkin. Mulla ei ole hajuakaan, miten se tapahtuisi, mutta toivon parempia oloja kaikille. Asioiden pitäisi muuttua varmasti pidemmällä aikavälillä, jotta muutos oikeasti näkyisi.
Tuntuu myös tosi sikamaiselta elää Suomessa ja syödä/juoda kylliksi, kun jossakin joku pieni lapsi saa päivittäin taistella hengestään. Ei tästä asiasta kuitenkaan tarvitse yöuniaan menettää, koska kaikilla ei mitenkään voi olla yhtä hyvät oltavat kuin meillä vielä tai nytjustheti.
Sitä kaikkea on niin vaikea ymmärtää. Sitä on vaikea ymmärtää, että nämä kuvat ovat oikeasti totta. Että nuo pienet lapset ovat alipainoisia ja itse täällä syö runsaudensarvesta. Mielestäni on syytä auttaa Kreikkaa ja muita Etelä-Euroopan maita juuri siitä syystä taloudellisesti, ettei heillä nyt käy samalla tavalla kuin mitä esimerkiksi maailman köyhimmille maille on tapahtunut. Ja oikeasti Kreikalla on sen kaltaiseen köyhyyteen vielä paljon matkaa ja aikaa, vaikka heillä ei nytkään mene varallisesti kamalan hyvin. Ja me ihmiset ajattelemme täällä Suomessa vain sitä, kuinka se on meiltä pois.
Ei kukaan valitse köyhyyttä ja nälkää elääkseen. Ei kukaan. Eikä ole oikein ajatella, että kyllä nuo köyhät kestävät vielä hetken sitä elämää, koska ne ovat tottuneet siihen, ettei ruokaa ja puhdasta vettä ole. Ei niiden tarvitsisi kestää sellaista!
Arvostan suuresti niitä ihmisiä, jotka ovat köyhissä maissa auttamassa ja rakentamassa köyhille vedenpuhdistamoita ja kaivoja - ja kertomassa, miten vaurastua. Toivon, että yhä useammalla olisi rohkeutta lähteä sinne itsekin tekemään konkreettista työtä ja jättää yliopisto-opinnot ja rahanhimo vähemmälle. En moralisoi, mutta kuitenkin. Ja jotenkin toivon myös, että ne köyhien maiden asukit, joilla on jotenkuten sen verran onnea, että he saavat jonkinlaisen koulutuksen ja pääsevät opiskelemaan ulkomaille yliopistoihin tai muihin kouluihin, menisivät sitten takaisin alkuperäismaahansa auttamaan ja opettamaan. Ettei kävisi vain niin, että he tulisivat opiskelemaan länsimaihin ja sitten jäisivät tienaamaan rahaa tänne. Siitä seuraa vain se, että sen kyseisen henkilön perhe vaurastuu eikä koko valtio.
Sitä on niin helppoa sulkea silmät kaikelta epäoikeudenmukaisuudelta ja pahalta, mitä maailmassa tapahtuu. Itse uskallan asiasta sanoa, koska työni täällä Suomessakin tulee olemaan auttamista melko pitkälti - tosin vähän erilaista, mutta kuitenkin. Jos ihminen tarvitsee täällä apua, niin olen häntä varten. En ehkä ihan konkreettisesti, mutta välillisesti ainakin.
Toivon olevani se ihminen, joka saa edes pienen muutoksen aikaan tässä maailmassa. Huhhuh. Mutta pääasia oli se, että tämä asia minua surettaa todella paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti