Tämä kuva on yhdestä sellaisesta hetkestä, jolloin tuntui hyvältä olla pöljäke ja ihan-just-sellainen-mitä-olen. Se on aika hyvin se. Tosta hetkestä vielä sen verran, että penkki ei ollut tehty aikuisille ihmisille ollenkaan eikä kyseisestä majasta saanut mitään tarjoilujakaan. Lisäksi oli kovin epäsosiaaliset emännät ja isännät, kun ei ne edes tervehtineet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti