Day 08 – A moment

Tänään oli monta hetkeä, joista voisin kertoa. Ensinnäkin tänään englannin kirjallisen kokeen jälkeen menin ruokalaan moikkaamaan kavereita ennen kotiinlähtöä. Join siinä kahvia ja katselin ulos ikkunasta. Olisin voinut jäädä siihen mielummin kuin lähteä. En halunnut lähteä - ja se oli aika jännä tunne.

Junassa Järvenpäästä Helsinkiin harrastin pilkkimistä - ja bussissa Helsingistä Karhulaan harrastin kännykän lattialle pudottamista samalla kun jatkoin pilkkimistä. Niinniin. Se oli hieno hetki, kun ajattelin, että pidän sellaisista hiljaisista ihmisistä, joista näkee päällepäin että niillä on tosi syvällisiä ajatuksia kaikesta.

Karhulassa oli hiljaista, mutta oli hieno hetki, kun äiti ja isä molemmat olivat tulleet hakemaan minua. Ne hymyilivät autosta minut nähdessään. Oli hieno hetki, kun näin Jymyn (koiruus) pitkästä aikaa ja halailin sitä. Se kertoi siitä, kuinka äiti oli leikannut sen kynnet ja kuinka se oli sen jälkeen ollut niin onnellinen, että oli juossut taloa ympäri. Soitin sille pianoa.

Yksi jännimmistä hetkistä tänään oli ehdottomasti se, kun pakkasin puolet omaisuudestani autoon ja matkustin Taipalsaareen. Olen tällä hetkellä täällä - ja tulen olemaan seuraavat 2kk:tta. Suoritan täällä seurakuntaharjoittelun, joka alkaa huomenna partioleirillä. Mennään lossilla jonnekin saareen partiolaisten ja niiden perheiden kanssa - ja osa niistä jää yöksi sinne. Odotan innolla sitä, kun saan nukkua makuupussin kanssa kodassa. Ah, miten elämysrikasta tästäkin tulee!





Tiedättekö sen hetken, kun näette ensimmäistä kertaa asunnon tai huoneen, jossa majottaudutte? Tänään oli sellainen hetki - ja onneksi se oli hyvä hetki. Kun näin tämän asunnon, missä vietän seuraavat 8vk, niin tuli hyvä olo. Tämä tuntui kodilta heti. Se on hyvä asia. Seinät on valkoiset ja tyhjät, lattia on kolkko, vain muutama huonekalu ja asensin väliaikaisesti sellaiset rumahkot verhot. Jeejee. Mutta kyllä tästä koti tulee.

Ensimmäisen yön hetket.