Mulle käy useasti tällaisia erikoisia asioita... Olin tilaavinani katkarapuja, mutta sainkin turskaa!? Noh, oli syötävää ja ihan kiva kokeilla Välimerellä niitä merenantimiakin (vaikka kyllä mulla jäi nyt hampaankoloon kaihertamaan ne katkaravutkin!)
Viimeiset italialaiset jätskit! Nyyhkisnyy
Nämä jäätelöaltaat ovat varmasti paikalliset "ohittamattomat"...
Viimeisen päivän nähtävyys oli Musei Capitolini. Siellä tunnelma oli jotenkin todella moderni, vaikka ympärillä oli ikivanhoja asioita. Taustalla soi myös musiikki, mikä teki kaikesta kaksinverroin kiehtovampaa.
Museosta oli näkymä Forum Romanumille (jossa ihmiset kulkivat sateenvarjojen kanssa......)
Joku japanilainen poika piirsi tuota kuuluisaa pronssipatsasta muistivihkoonsa äärimmäisen hyvin...:)
Venus ja hänen oma salinsa
Romulus ja Remulus (Rooman perustajat)
Talon ylimmässä kerroksessa oli kahvila ja otettiin siinä Espressot piristykseksi
Ja oli siellä myös kivat näköalat (tuolla kaukana siintää Pietarinkirkko)
Iltasella me menimme syömään siihen ravintolaan, missä me toisena reissupäivänä saimme Italian parasta pitsaa. Ravintola ei ollut aivan keskustassa vaan Castel Sant Angelon vieressä, joten ravintolaan meneminenkin oli jo melkeinpä retki meille, koska meidän piti joka paikkaan aina mennä rautatieaseman luota. Syötiin illallinen italialaisten tapaan eli alkuruoka, pääruoka (ja sitten perinteisyydestä poiketen jälkiruoka puoliksi). Otin itse Minestrone-keittoa aluksi, pääruoaksi kanaa ja jälkiruoka meillä oli jonkinmoinen suklainen ihanuus.
Ravintolan sisällä oli kivoja maalauksia. Niissä jokaisessa oli jokin Rooman suuri nähtävyys, mutta turisteja ei ollut missään. Takaseinällä näkyvässä taulussa puolestaan näkyy kyseisen ravintolan kyltti ja taustalla Castel Sant Angelo - ja siellä sitten jostain kumman syystä on porukkaa ihan tolkuttomasti :D
Lähtöaamuna käytiin lähikaupassa (mikä oli halpakauppa: kassillinen juttuja maksoi vain n. 7€) ostamassa oliiviöljyä, parmesaania ja joitakin italialaisia herkkuja hautajaisia varten. Sen jälkeen otettiin tavaramme ja lähdettiin kohti lentokenttää. Matkalla piipahdettiin Frankfurtin kautta (4h) ja lopulta saavuimme yömyöhällä Suomeen.
Semmoinen reissu meillä oli Roomassa. Kaikista tärkeimmät muistot ovat varmasti sydämessä, mutta näiden kuvien kautta voi ihastella ja haaveilla, kun ikävä iskee aivan liian kovasti. Rooma oli helppo kaupunki, ihmiset enimmäkseen mukavia, kaikki oli semiromanttista ja ruoka erittäin hyvää. Ehkä joskus vielä takaisin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti