Jos jossakin mun mieleni sopukoissa olisi lista täydellisistä hetkistä, niin tässä olisi yksi kärkipäästä.
Sellainen hetki, kun kesäilta ei meinaa loppua koskaan.
Kun vielä kymmeneltä illalla aurinko on korkealla, ja ehkä vasta aikeissa laskea puiden taakse.
Kun taivaan värit pehmenevät ja sekoittuvat hämärään.
Kun ihan yksinkertaiset asiat osaavat olla uskomattomia, jopa hengellisiä.
Kun auringon viimeiset säteet lämmittävät kasvoja.
Kun auringonsiltaa pitkin voisi kävellä.
Kun sydän on mukana.
Kun ei tarvitse sanoa sanaakaan.
Kun kello tulee yksitoista illalla eikä vieläkään ole kiire mihinkään.
Kun kaikki on niin kaunista, että jokainen sekunti ansaitsisi oman valokuvansa.
Kun pimeydestä näkee valoon (eikä päinvastoin).
Kun sanotaan hyvää yötä, huomiseen. Sellaiset hetket ovat arvokkaita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti