maanantai 1. huhtikuuta 2013

Pääsiäisperinteiden jäljillä


Kiirastorstaina ahtauduttiin junaan mun vanhemmat seuranamme ja kiidätettiin kohti Vaasaa (tai siis Mustasaarta) ja anoppilaa. Junamatkat ovat aina yllättävän rankkoja, vaikka saa vain istua, syödä eväitä ja nauttia olostaan. Perille päästyämme pääsiäinen oli valloittanut talon ja kaikki oli ihanaa. Jo perjantaiaamuna olo oli virkeä ja levännyt. 


 Parit suklaamunat tuli syötyä...



Sain jonkun verran jatkettua (joululahjaksi saamaani) kirjaa ja siinä oli yllättävän hyvin pääsiäisaiheeseen sopivia juttuja. Kirjan lapsi ihmettelee ja pohtii uskonkysymyksiä aidosti ja kiinnostuneena, mutta niitä on erittäin vaikea selittää. Samoin meillä töissä lapset kyselivät hiljaisella viikolla siitä, että mitä se ylösnousemus on ja miten se Jeesus voi ensin kuolla ja elää silti. Kysymykset ovat suuria ja vastaukset monesti riittämättömiä ihmiselle.



 Tehtiin ajeluretki Raippaluodon sillalle

 Ja kun käytiin kävelylenkillä, niin löydettiin tämä trulli lumipenkasta... Lienee ollut vauhdikas nousu, mutta vielä vauhdikkaampi syöksylasku...

 Pikku-P:n pikkusaappaat 90-luvun alusta, kuinka söpöä...


Meidän pääsiäinen oli juhlaa, ja siitä suuri kiitos kuuluu ehdottomasti P:n äidille. Ruokapöytä oli täynnä makuja, värejä ja kaikkea makunystyröitä hemmottelevaa. Ei voi muuta kuin olla kiitollinen ja onnellinen. Anoppilassa olo on joka kerta kuin olisi joulu. Aina kun luulet, että viimeinen yllätys on tullut, niin esiin kaivetaan jostakin lisää yllätyksiä. 


 Viiniä Kaanaan häistä (pullo tuotu Israelista)




Perjantai-iltana kävimme kuuntelemassa Mustasaaren kirkossa J.S. Bachin säveltämän Johannes-passion. Mulle tämä oli ensimmäinen kokemus vastaavanlaista, ja kieltämättä se oli upeaa. Kokonaisuudessaan passio kesti reilu kaksi tuntia ja se laulettiin kokonaan saksaksi. Ymmärtämistä ja seuraamista helpotti vihkonen, jossa sama luki suomeksi. Johannes-passio kertoi Jeesuksen kärsimyksen hetket Johanneksen evankeliumin mukaan kavaltamisesta kuolemaan.




Lauantaina kävimme päivällä Vaasan keskustassa kaupoilla. Sain hamstrattua itselleni juoksuhousut ja -takin sekä lämpimän fleecepaidan. Jouluna alkaneen tauottaman syömisen jälkeen ne pitää ehdottamasti ottaa käyttöön mahdollisimman pian - jos ymmärrätte, mitä tarkoitan. Kadotin Vaasa-reissulla myös kamerani keskustan hälinään ja hätä oli suuri. Loppujen lopuksi juostuani ympäri keskustaa ja kyseltyäni joka putiikista kameraani, se vihdoin löytyi kauppahallista eräästä vitamiinimyymälästä. Onneksi. Kamera on mulle tosi rakas. 

Lankalauantaina Pohjanmaalla on monia perinteitä, joita Etelä-Suomessa ei ole. Heillä ei esimerkiksi virvota palmusunnuntaina vaan viikkoa myöhemmin lankalauantaina. Virpomisen suorittaa pikkutrullit, jotka kiertelevät taloissa (kuten palmusunnuntaina) ja kolistelevat talon kulmia tai ovenpieliä. Lankalauantaina Pohjanmaalla palavat myös toinen toistaan suuremmat pääsiäiskokot (kuten juhannuksena), joiden tarkoitus on karkoittaa näitä trulleja ja noitia pois. 

Anoppilan pääsiäiskokko oli suuri, ja illan hämärtyessä n. 20päinen sukulaisjoukko lähti sitä ulos ihailemaan. Kasvihuoneessa paloivat kynttilät ja pöydillä tarjoiltiin erilaisia herkkuja. Välillä sitä saattoi käydä ihailemassa kokkoa ja välillä kiiruhtaa takaisin kasvihuoneen lämpöön (vähän lämpimämpi ulkoilmaa) juomaan kuumaa kaakaota kynttilänvaloon. Oli aivan upea ilta ja oli mukava tutustua perinteisiin, joita Etelä-Suomessa ei ole. Ilta päättyi saunan lämpöön ja makeisiin uniin vähän puolen yön jälkeen. 





 Noh, kokolla oli vähän syttymisvaikeuksia, mutta sanoisinko, että nuotio kuin nuotio tai kokko kuin kokko... Iloa siitä oli kuitenkin kaikille :)





 Jahas, minkähänlainen rituaalitanssi siinä on menossa...

 Bensa palaa lumen päällä... 

Sunnuntaina käytiin kyläilemässä isovanhemmilla ja siitä poikettiin myös pienelle rantakävelylle. Oho, kuulostaapa siltä, että paljon on lenkkeilty ja kävelty, mutta totuushan on se, että koko pääsiäinen syötiin ja olo on sen mukainen. Kun joulusuklaista pääsee niin pääsiäissuklaat tulevat, ja suklaa-addikti jää pahasti kierteeseen. 




Tällä hetkellä olen toipumassa pääsiäisestä kotona ja suuntaamassa katsettani töihin ja seuraaviin reissuihin. Pitänee lähteä sulattelemaan kaikkea - enimmäkseen ruokaa - ihan ulos asti. Kivaa pyhäpäivää kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti