Olen käyttänyt tämän viikon hyvin. Siihen on mahtunut ulkoilua, hyvää ruokaa, Gilmoren tyttöjä (tv-sarja), ystäviä, rakkautta, mäkihyppyä keskellä yksiötä, makkaranpaistoretki, yökyläilyä serkulla ja sen tulevalla miehellä, koiran pusuja - mutta ennen kaikkea rentoutumista ja lepäämistä. Maanantaina palautin opinnäytteen esitarkastukseen, ja sittemmin äidinkielen opettaja jo soitteli ja sanoi, että voin hakea sen nivaskan itselleni koululta. Tiistaina siivoiltiin, tehtiin tortilloja ja pelailtiin pitkästä aikaa korttipelejä. Torstaina käytiin retkellä Sipoonkorvessa.
Olisi ollut mukavaa lähteä ihan vaeltamaan, mutta itse en välttämättä viihdy enää ihan näin kylmällä yötä teltoissa, joten tällaiset haaveet siirtynevät taas ensi kesään ja alkusyksyyn. Lyhyt patikointi nuotiopaikalle ja takaisin sai tällä kertaa ajaa saman asian.
Yritettiin lähteä ajoissa liikkeelle, mutta aika kului ja pimeä yllätti melko nopeasti - vaikka kello oli vasta neljä. Meitä ennen nuotiolla oli ollut muitakin, joten nuotio roihahti nopeasti, ja saatiin grillattua nätissä hiilloksessa sekä makkaroita että vaahtokarkkeja. Kun katselin T:n kuksaa, niin aloin haikailla myös oman kuksani perään. Se taitaa olla mökillä. Mun täytyisi myös muistaa tehdä P:n omaan kaiverrukset ja muut kommervenkit, jotta sen voisi ottaa käyttöön.
"Tuli räiskyy nuotiossa, savu hiljaa leijailee, ja nyt illan tummetessa, metsä meille kuiskailee..."
Perjantaina käveltiin lounaan jälkeen kauppaan ostamaan kukkasia (tällä kertaa ei omaksi iloksi) ja onnittelukortti, ja velipoika tyttöystävänsä kanssa haki meidät pois. Jos joku ihmetteli, kun aluksi sanoin, että olen mäkihypännyt meidän yksiössä, niin nyt siihen tulee selvennystä. Eli tuommoisessa WiiFit-pelissä pystyy kokeilemaan erilaisia urheilulajeja, ja tuo mäkihyppy kuuluu tasapainoilu-kategoriaan. Yllättävän rankkaa. PS. Mun ennätys on 156m, mutta kehityn koko ajan!
Velipojan kumppaneineen lähdettyä huristeltiin Hyvinkäälle kukkasten, suklaasuukkojen ja varusteinemme kanssa, ja vietettiin mukava ilta/yö syöden ja katsellen Vain elämää -sarjaa. Itseasiassa taidettiin katsoa kaikki jaksot kerta heitolla, koska ohjelman päätyttyä linnottauduttiin tietokoneelle ja katsottiin internetistä edellisiä jaksoja ja fiilisteltiin. Miä ja M oltiin Cheekin lumoissa, ja P ehkä eniten Katri Helenan...
Tämä neitokainen on aina yksi kyläilyn kohokohdista!
Ja tässä A:n erikoinen (piimää, maitoa, muutama kananmuna ja jotain...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti