Piirrustus kirja 1999, osa1

Olin 9-vuotiaana eräillä mökkituttavillamme parin viikon verran "kylässä". Tällä pariskunnalla oli n. 15 lehmää, kissoja saman verran ja koira. Autoin talon emäntää lehmien ruokkimisessa, lypsämisessä (silloin oli jo lypsykoneet) ja lannan luonnissa. Näin niinä aikoina paljon asioita, mitä näin jälkeenpäin muistelen. Näin, kun lehmä syntyi ja otti ensimmäiset askeleensa. Näin, kun se sama lehmä joi ensimmäiset maitonsa ja kuinka se kasvoi. Annoin muutamalle vasikalle nimenkin...

Enää niitä lehmiä ei ole, mutta muistelen onnella sitä, että olen saanut kokea sellaisia asioita, mitä ei välttämättä pian enää ole. (Kaikki tietävät SEN hajun, kun ajaa jossakin maaseudulla ja välillä haisee niin pahalta, että on pakko pitää nenästä kiinni... Niin, SE hajukaan ei tunnu enää missään tuon kesän jälkeen. Opin pitämään lehmistä.)

Minusta se oli mukavaa (ja ilmeisesti inspiroivaa) aikaa. Talon emäntä osti minulle A4-kokoisen vihkon, johon piirtelin ja kirjoittelin tarinoita aina niinä päivinä, kun olin heillä kylässä. Haluan jakaa nyt teidän kanssanne tämän ilon ja yhden niistä tarinoista, joita tokaluokkalainen Saana on kirjoittanut. 

 (sukunimi sensuroitu, mutta muuten alkuperäinen)

(tämä, alla oleva tarina ja piirustukset myös sensuroimattomia... :D)

PRINSESSA AUROORA

Oli kaunis kesä päivä. Auroora oli uimassa. Auroora oli kaunis tyttö. Auroora tykkää olla ulkona. Auroora näki pienen esineen vedessä. Mikä tuo on? Se loistaa kauniisti ihankuin siinä olisi timantteja. Auroora ui lähemmäksi. Auroora näki kauneinta mitä hän oli koskaan nähnyt. Se on oikea kruunu! Olen aina halunnut kokeilla sellaista. Auroora ui rantaan pukemaan päälle mutta sitten hän kuuli kruunun puhuvan: Laita päähäsi minut niin olet prinsessa. Prinsessa ihmetteli kruunun puhumista. Mutta sitten hän laittoi kruunun päähänsä.

Auroora oli niin iloinen kruunustaan että juoksi kotiin. Ja huusi: Äiti! Äiti! Minulla on kruunu! Voi ihme nyt olet prinsessa. Eikö ole ihanaa. ON! Ja pian se levisi koko kylällä ja myös kuninkaalle. Auroora lähetettiin kuninkaan linnaan. Kuninkas oli todella ystävällinen ja jalo. Haluaisitko mennä poikani Filibin kanssa naimisiin. Haluaisin tietenkin mutta koska pidetään häät. Sovi sinä Filibin kanssa se. Pian pidettiin häitä ja siitä lähtien prinsessa oli onnellinen. 

PS. Sellainen tarina tällä kertaa. Luen tätä naureskellen ja hyvinkin kriittisesti, mutta itseasiassa tokaluokkalaisen kirjoittamaksi tämä on melko edistynyttä. Juonikin oli melko selkeä! 

PPS. Näitä tarinoita ja piirustusnäytteitä on LISÄÄ! :D Kun kerkeän, niin saatte kuulla tarinat nimeltä "Hienostelia" ja "Salaperäinen kristalli" :D